Vuodesta 2009 saakka Kärsämäellä on jaettu positiivista palautetta aktiivisille kuntalaisille, yrityksille, yhdistyksille ja muille tahoille, vuoden kärsämäkinen –arvonimen ja kulttuuripalkinnon muodossa. Vuonna 2013 palkittavien joukkoa laajennettiin kunnan rajojen ulkopuolelle, huomioiden vuosittain Kärsämäkiset juuret omaava ulkokärsämäkinen, joka on tuonut julkisuudessa positiivisesti esille juurensa. Vuoden 2016 palkittavat julkistettiin Kärsämäen joulunavauksessa perjantaina 25.11.2016.
Kuntalaiset saivat jättää ehdotuksia siitä, ketkä olisivat palkitsemisen arvoisia tänä vuonna. Etenkin koululaisten ehdotuksissa nousi vahvasti esille, lapsillekin Konepäivien järjestäjänä tutuksi tullut, yrittäjä Ville Kyllönen Konesilta Oy:stä. Ville Kyllönen sijoittui Suomen Yrittäjien Vuoden nuori yrittäjä -kilpailussa toiselle sijalle vuonna 2015. Hän on nostanut uusien ja käytettyjen maanrakennusalan pienkoneiden maahantuonti- ja myyntiyrityksen kovalla työllä valtakunnan kärkeen ja näyttänyt, että yritys voi menestyä myös kasvukeskusten ulkopuolella. Kyllösen suvun yritystoiminta on luonut uskoa myös muille siihen, että yritystoiminta voi menestyä Kärsämäellä, hyvien kulkuyhteyksien varrella.
Vuoden kärsämäkisen paikkaa on kärkkynyt jo useamman vuoden Kärsämäen pesäpallojuniorityö. Kärsämäellä tapahtuu niin paljon positiivista, että palkittavaksi on ollut tunkua ja pesäpallo on joutunut odottamaan vuoroaan. Kärsämäen Katajan pesäpallojuniorien saavuttama menestys on tuonut Kärsämäen Katajan takaisin pesäpallomaailman kartalle. Lajin eteen tehtyä uurastusta ei voida enää jättää odottamaan tulevia vuosia. Pesäpallo on Suomen kansallislaji ja liikunnan voidaan katsoa kuuluvan osaksi kulttuuria. Pesäpallojuniorityön ahkerat puurtajat, Marika ja Jarmo Kuosmanen, palkitaan kulttuuripalkinnolla, lasten ja nuorten liikuttamisesta ja pesäpalloperinteen nostamisesta uuteen kukoistukseen Kärsämäellä. Kärsämäen kunta huomioi pesäpalloinnostuksen myös talousarviossa, varaamalla ensi vuodelle määrärahan pesäpallokentän hiekkatekonurmeen.
Kärsämäkisiltä ei ole jäänyt huomaamatta Tiina Laitila Kälvemarkin menestys kirjailijana. Tukholmassa asuva, Kärsämäen Välikylältä kotoisin oleva Laitila Kälvemark nousi kärkeen ehdotuksissa vuoden ulkokärsämäkiseksi 2016. Suosiota selittää myös se, että teoksiin on ammennettu vaikutteita synnyinseudulta ja Laitila Kälvemark on tuonut juurensa esille lukuisissa haastatteluissa.
Laitila Kälvemarkin esikoisteos, novellikokoelma Kadonnut ranta, ilmestyi vuonna 2012 WSOY:n kustantamana. Se oli yksi kahdeksasta vuoden 2013 Runeberg-palkintoehdokkaasta. Kokoelma palkittiin vuoden 2013 Kaisa Vilhuinen -kirjallisuuspalkinnolla.
Laitila Kälvemarkin toinen teos, romaani Karkulahti, ilmestyi vuonna 2015 WSOY:n kustantamana. Teos oli vuoden 2015 Toisinkoinen- ja Tiiliskivipalkintojen ehdokkaana. Se on yksi Suomen viidestä ehdokkaasta Euroopan Unionin kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuonna 2016.
Huhtikuussa 2017 Tiina Laitila Kälvemarkilta on tulossa kolmas teos, Seitsemäs kevät.
Aikaisemmin palkintoja on myönnetty seuraaville tahoille:
Vuoden kärsämäkinen
2009: Palvelutalo Koivupuiston vapaaehtoistyöntekijät
2010: Sydänmaan Kyläkeskus SYKE
2011: Lasten Maatalousnäyttelyt / Kärsämäen 4H-yhdistys
2012: Kuntokeskus MaWe
2013: Viena Liuska
2014: Teuvo Marttila
2015: Finnsvala Oy
Kulttuuripalkinto
2009: Anja Vähäaho
2010: Akselin Soitto ry
2011: Kärsämäen Paanukirkko / Kärsämäen Paanukirkon kannatusyhdistys ry
2012: Heino Korpela
2013: Helena Alhosaari
2014: Kulttuuritontut-hanke
2015: Reinorock
Vuoden ulkokärsämäkinen
2013: Oulun seudun kärsämäkiset ry
2014: Paula Vesala
2015: Matti Ristinen
Lisäksi vuonna 2014 Kärsämäkiset juuret -facebook sivustolle annettiin kunniamaininta kotiseututyön ja yhteisöllisyyden edistämisestä sosiaalisen median avulla. Sivuston perusti kärsämäkiset juuret omaava Piritta Ruutikainen.
Kärsämäen kulttuuritoimi 